José Mourinho - The Special One

Julien Wolff: José Mourinho - Omassa lajissaan    Huippuvalmentajan henkilökuva
Minerva, 2018
266 sivua



José Mourinho on epäilemättä yksi nykyjalkapallon puhutuimpia valmentajia. Hän on menestynyt ja arvostettu työssään, rakastettu ja vihattu. Henkilö, joka häikäilemättä kutsuu itseään The Special One:ksi (Se Erityinen), kerää väistämättä niin vihollisia, kuin ihailijoitakin.

Ja kyllä Mourinho erityinen onkin. Hän on nimittäin ainoa valmentaja, joka on voittanut niin liigan, cupin kuin Supercupinkin kaikissa Euroopan kolmesta suurimmista jalkapallomaista (Englanti, Espanja, Italia). Ja itseasiassa lisäksi vielä neljännessäkin maassa, Portugalissa. 20-vuotisella päävalmentajaurallaan (toistaiseksi) hän on voittanut yhteensä 24 pokaalia joukkueidensa kanssa. Sen lisäksi hän on saanut 12 henkilökohtaista palkintoa valmentajana.


                 En ole sanonut, että olisin paras. En vain tiedä ketään parempaa. (José Mourinho)

Mourinho pelasi lyhyen ja vaatimattoman ammattilaisuran myös pelaajana, mutta lopetti pelaamisen jo 24-vuotiaana. Pelaajauran jälkeisen jalkapallouran ensimmäisenä tehtävänään hän koulutti pallopoikia isänsä valmentamassa joukkueessa. Pallopoikien välityksellä sai välitettyä pelaajille kesken pelin taktisia ohjeita. Tällä oli merkittävä rooli nuoren Josén kiinnostumiseen taktiikoista ja sitä kautta valmentamisesta.

Varsinainen ammattivalmentajan ura alkoi fysiikkavalmentajana portugalilaisessa Estrela de Amadorassa. Muutaman vuoden apulaisvalmentajan pestien jälkeen ura otti yhtäaikaa tärkeän edistysaskeleen, että nimikkeellisen arvonalennuksen, kun Mourinho palkattiin Portugalin suurimpiin seuroihin kuuluvaan Sporting Lissaboniin - tulkiksi. Sportingin valmentajaksi palkattiin englantilaislegenda Sir Bobby Robson. Mourinho toimi hänen ja pelaajien välillä tulkkina, sillä Robson ei juuri kieliä puhunut. Luottamus heidän välillään kasvoi nopeasti ja kun Robson sai potkut tehtävästää ja uuden tarjouksen vielä isommasta seurasta, Portosta, Mourinho seurasi Robsonin mukana. Portossa Mourinho eteni jälleen apuvalmentajan rooliin ja menestystä alkoi tulla. Portossa Robson ja Mourinho voittivat 4 pokaalia, kunnes siirtyivät FC Barcelonaan, jossa he voittivat 7 pokaalia ennen kuin Mourinho päätti palata Portugaliin ja siirtyä päävalmentajaksi.

Kaksi ensimmäistä kautta päävalmentajana Benficassa ja União de Leiriassa menivät harjoitellessa, mutta sen jälkeen Mourinho ei ole valmentanut missään voittamatta jotain. Porto, Chelsea, Inter Milan, Real Madrid, Chelsea uudelleen ja Manchester United saivat kaikkia kokea menestystä Mourinhon aikakaudella, silti useat hänen pesteistään päättyivät lopulta potkuihin.

15 vuoden jälkeen olen noussut menestyjäksi yhdessä yössä (José Mourinho)

Menestystä ja valtava määrä määrätietoista ja intohimoista työntekoa menestyksen taustalla. Moni pelaaja ja Mourinhon kanssa työskennelleet valmentajat ovat kehuneet häntä kilpaa huippuälykkääksi valmentajaksi ja tuovat esiin kuinka tarkka hän on yksityiskohdissa ja tekee enemmän taustatutkimusta vastustajista kuin kukaan muu. Nyt kun Mourinholla on menossa selvästi haastavampi jakso urallaan, kiinnostaisikin tietää, vieläkö Mourinho toimii samalla tavalla kehittymisensä eteen kuin uransa alkuvaiheissa tai huippuvuosina?

Jalkapallo-faneille kirja on tietysti mannaa ja sen vuoksi itsekin kirjaan alunperin tartuin. Toisaalta José Mourinhosta voi oppia todella paljon esimerkiksi johtamisen näkökulmasta.

Julien Wolffin teos on mielenkiintoinen kokonaisuus kiinnostavasta persoonasta. Suurin miinusmerkintä tuleekin suomenkielisen version hirviömäisestä, kolmitasoisesta nimestä.

****************************************
José Mourinho - omassa lajissaan on ostettu kirjakaupasta

Minä olen Anna Puu - välitilinpäätös tähden elämästä

Mari Koppinen: Minä olen Anna Puu
WSOY, 2019
256 sivua, äänikirjana 4h 21min


 Idols-laulukilpailun kautta tutuksi tulleesta Anna Puusta on tehty varsin mielenkiintoinen "välielämäkerta", tai kahvipöytäkirja, kuten Anna itse sitä esipuheessa kutsuu.
Kirja on helposti selailtava, visuaalisesti näyttävä, kuvien ja laululyriikoiden värittämä teos. Siinä missä fyysinen kirja (tai e-kirja) sisältää laululyriikoita, äänikirjan kuuntelijat saavat nauttia laulupätkistä ja tietysti Annan itsensä lukeman elämäntarinan. Äänikirjaa kuunnellessa taas menettää tuon kahvipöytäselailun ja kuvien katselun tunnelmoinnin. Jo toistamiseen tälle syksylle, olen siis nautiskellut jostain kirjasta tuplana - eli sekä kuunnellut, että lukenut saman kirjan. Vain näin saa teoksesta kaiken hyvän irti.

Annan Puun räiskyvä persoona jäi monien mieleen vuoden 2008 Idolsissa, jossa hän sijoittui toiseksi. Kuinka moni muuten rehellisesti muistaa kuka kilpailun voitti? Muistin kyllä itse, että Anna sijoittui toiseksi, mutta en olisi muistanut kuka kilpailun silloin voitti*.

"Toinen sija oli huojennus.

Sain fanikirjeitä, joissa kerrottiin, että minun olisi pitänyt voittaa.

Mietin vain, että voi rakkaat, kun ei sillä ole merkitystä.

Tässä tapauksessa toinen sija oli paljon parempi."

Vuonna 2009 ilmestyi Anna Puun tuplaplatinaa myynyt esikoisalbumi Anna Puu ja nyt siis 10-vuoden ikään kerennyttä taiteilijauraa tällä kirjalla onkin tarkoitus juhlistaa. Omasta mielestäni on täysin uskomatonta, että esikoislevy syntyi oikeastaan tyhjästä vain 23 studiopäivässä. Kaksi levyn lauluista oli ennakkoon sävelletty, sanoitukset ja muut laulut syntyivät sessioiden aikana. Levyltä löytyy niin paljon, niin hienoja kappaleita (Linnuton puu, Mestaripiirros, C´est la vie, Melankolian riemut, Kaunis päivä, jne.), että sen luulisi olevan pitkän, täydelliseksi tekevän prosessin tulos. Mutta ilmeisesti kyseessä oli lopulta melkoinen luova flow. Kaiken kaikkiaan Anna on julkaissut viisi studioalbumia, toistaiseksi viimeisin, Nälkäinen Sydän, julkaistiin vuonna 2018.

Minä olen Anna Puu on tarina suomalaisen pikkukaupungin tytöstä, joka löytää tietyllä tavalla oman itsensä Santiago de Chilen miljoonakaupungissa ja josta muovautuu tähti Suomen musiikkitaivaalle. Kirjan on rehellinen ja avoin, riehakkaan iloinen, silti lämminhenkinen ja lempeä, juuri sellainen kun kuvittelen Annan itsensäkin olevan. Se paljastaa, että Annan muutos keijukaishippitytöstä, äitiyden kautta kimallemekkoiseen disco-diivaan ei ehkä sittenkään ole muutosta lainkaan - kaikki nämä puolet ovat jollain tapaa aina Annassa asuneet. Niiden ilmeneminen vain odottaa omaa aikaansa. Anna Puu ihastuttaa, ja oletettavasti vihastuttaakin, mutta erityisesti Anna Puu on niitä artisteja, joiden musiikki koskettaa monella tasolla suuria joukkoja suomalaisia. Kirja sisältää tarinoita muun muassa siitä, miten samakin laulu on koskettanut ihmisiä niin monella eri tavalla. Kukin kuulijahan tulkitsee ja kokee laulun erilailla.

"Herään, ehkä vielä toivunkin

ja toivon joskus vielä uskonkin

se saapuu, lohtu jonka aavistin"

Totta kai kirja tarjoaa myös kurkistelunhaluisille katsauksen Annan rakkauselämään, perhesuhteisiin ja niin edelleen, joita iltapäivälehdetkin ovat jo nostaneet otsikoikseen. Minua kiinnosti lähinnä niiden yhtymäkohdat ja vaikutukset Annan musiikkiin, joskin aika usein tuo vaikutus näyttää löytyvän. Tarinat laulujen takana ovat kiinnostavia, erityisesti ne, joissa alitajunta näyttää työstäneen asiaa ennen kuin itse on asiaa hyväksynyt.

Myynti- ja streamauslukemat kertovat sen tosiasian, että Anna Puu on erittäin suosittu artisti Suomessa. Persoona on räiskyvä ja vaikka itse koen hänet erittäin kiehtovana hahmona, olen varma että räiskyväisyys ärsyttää osaa ihmisistä. Lauluissa kuitenkin on jotain niin universaalia tunnetta, että ne tuntee ja niistä voi pitää, oli henkilöstä mitä mieltä tahansa. Ja niin on hyvä.

"Ethän korjaa minusta mitään

ethän yritä mua pelastaa

ethän hio minusta mitään pois

ei siinä onnistuneet toisetkaan

eikä minua tarvitse kantaa

eikä pitää kädestä."

Olen kuunnellut paljon Annan musiikkia, olen jopa törmännyt häneen kerran IKEAssa, mutta tajusin, etten ole vielä koskaan nähnyt häntä livenä esiintymässä. Tämän lupaan korjata jos/kun vain saan siihen tilaisuuden. Marraskuun areena-keikkakin näyttää olevan jotakuinkin loppuun myyty, eikä muista tulevista konserteista ole vielä tietoa. Siihen asti jatkan levyjen kuuntelua ja kirjan selailua.

*****************************
Kuunneltu äänikirjana, sekä luettu kirjana Lokakuussa 2019


* = Vuoden 2008 voittaja oli muuten Koop Arponen, joka levytti yhden hyvin myyneen levyn, ja toisen vähän huonommin myyneen ja katosi Suomen musiikkitaivaan parrasvaloista. Kolmanneksi ylsi Pete Parkkonen.

Kimi Räikkönen - lämminhenkinen Jäämies

Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen
Siltala, 2018
269 sivua



Moneen kertaan palkittu kirjailija Kari Hotakainen teki melkoisen debyyttinsä tietokirjamaailmaan kirjoittamalla kirjan F1-kuljettaja Kimi Räikkösestä. Hotakainen ei omien sanojensa mukaan ollut ennen tätä katsonut yhtäkään F1-kilpailua kokonaan - edes televisiosta.

Tämän vuoden selkeästi odotetuin muistelmateos (kutsun sitä mieluummin henkilökuvaksi, kuin elämäkerraksi) tuntuu täyttäneen ja ylittäneen kaikki odotukset. Kirjakaupat ja muut kirjaa myyvät tahot olivat ennakkoon tilanneet kirjaa 50.000kpl. Silti useassa paikassa kirjat pääsivät loppumaan kesken jo parin ensimmäisen päivän aikana. Julkaisutilaisuudessa 16.8. Kampin kauppakeskuksessa oli satojen metrien jonot tilaisuuteen ja lehdet uutisoivatkin suomalaisten seonneen Kimi-kirjasta aivan kuten edellisenä viikkona erikoisesta Muumi-mukista. Ensimmäinen painos on tätä tekstiä julkaistessa myyty kustantajalta loppuun ja uutta painosta odotellaan valmistuvaksi Syyskuun alkupäivinä. Mikäli et ole vielä omaasi hankkinut ja kaipaat kirjan ensimmäistä painosta, tarvitset jo vähän tuuriakin sellaisen saadaksesi.

Pistääkseni kirjan menestyksen mittakaavaan, vuonna 2017, oli kaiken kaikkiaan 8 kirjaa, joita myytiin Suomessa yli 50.000 kappaletta. Vuonna 2016 niitä oli vain kolme, samoin 2015, eikä niitä vuonna 2014 myöskään ollut kuin neljä. Vuosi 2017 oli siis poikkeuksellisen hyvä vuosi kirjojen myynnissä 2000-luvulla. Viime vuoden myydyin tietokirja oli Jere (Jere Karalahden elämäkerta), jota myytiin reilut 33.000kpl. Suomen myydyin urheilukirja ilmestymisvuonnaan on ollut Ari Mennanderin kirjoittama Teemu Selänteen elämäkerta Teemu, jota myytiin lähes 77.000kpl. Tuntematon Kimi Räikkönen myi siis 50.000kpl jo ennakkoon kustantajalta kaupoille, ja kaupatkin myivät siitä valtaosan jo ensimmäisen parin päivän aikana asiakkaille.

Lisäksi Tuntematon Kimi Räikkönen teki Suomen ennätyksen käännösoikeuksien huutokaupassa englanninkielisillä kustannusoikeuksilla. Tarkkaa summaa ei ole paljastettu, mutta sadoissa tuhansissa euroissa se mitataan. Ei siis ole lainkaan mahdotonta, että Tuntematon Kimi Räikkönen nousisi suomalaisten urheilukirjojen kaikkien aikojen kärkikirjaksi. Ja jos se sen tekee, se ei tapahdu turhaan. Kirja on nimittäin mielestäni yksinkertaisesti loistava!

Kimi Räikkönen tunnetaan vakavailmeisenä, vähäsanaisena ja välillä kiivaanakin formulakuskina. Kirja paljastaa kuitenkin mediaa karttavasta "Jäämiehestä" varsin lämpimän kuvan ystävällisenä seuramiehenä ja lämpimänä perheenisänä ja aviomiehenä sekä hänen touhukkaasta lapsuudestaan. Jäämiehen julkisuuskuva ei ole kyvyttömyyttä kommunikoida tai osoittaa tunteitaan, joskaan se ei myöskään ole tarkkaan harkittu rooli. Räikkösen mediavastaisuus ja se, ettei jaksa puhua turhia korulauseita lehdistölle vain kuvastaa suomalaisuutta. Täällä ei harrasteta "small talkia" ja puhutaan vain silloin kun asiaa. Jos kysymykset ovat tyhmiä tai itsestään selviä, Kimillä ei ole asiaa.

Lisäksi kirjasta puuttuu se liiallinen pönöttävä vakavuus, joka monesti vaivaa tietokirjallisuutta. Tuntematon Kimi Räikkönen on ehtaa Hotakaista, mutta myös ehtaa Räikköstä - kuivaa huumoria ja ajoittain jopa nerokasta sanailua, näin ollen kirja tulikin luettua lähes yhdeltä istumalta.

Kuten alussa mainitsin, Hotakainen ei ole formuloiden ystävä, vaan jopa kummastelee kirjan sivuilla koko touhua varsin kriittisesti. Jotkut ovat kokeneet miinuspuolena kirjassa sen, että formulasirkusta käsitellään melko pintapuolisesti. Kimi Räikkösen mestaruusvuodesta on tehty erillinen kirja, joka käsittelee enemmän lajia kierrosaikoineen ja yksityiskohtineen. Hotakaisen kirjoittaman kirjan pintapuolisuus lajia kohtaan on uskoakseni täysin tarkoituksenmukaista ja Räikkösen toiveen mukaista. Kirja kertoo ihmisestä, se on aito henkilökuva Kimi Räikkösestä. Sen ei ole tarkoituskaan paneutua koko formulasirkuksen kattavuuteen, ja se sopii hyvin, sillä tunnetusti Kimi itse ei sinänsä pidä mistään muusta F1:ssä, kuin ajamisesta. Kaikki muu on pakkopullaa.                           

Hotakainen asui Räikkösten luona Sveitsissä tehdessään haastatteluja. Tämä näkyy kirjassa siinä, kuinka monesti keskustelu "keskeytyy" tai jää tärkeysjärjestyksessä toiseksi, kun Kimin huomio on lapsissa. Olen itse miettinyt millainen isä formulakuski voi olla, ottaen huomioon, että on poissa kotoa puolet vuodesta. Kirjan sivuilta kuitenkin välittyy se, miten intensiivisesti Kimi on kotona ollessaan aidosti läsnä lastensa kanssa. Jäämies sulaa, leikkii antaumuksella lasten kanssa ja jättää kirjailijan välillä vain seuraamaan päältä ja haastattelu jatkuu sitten, kun lapset sen sallii jatkuvan.
"Massiivinen sydän" onkin Mark Arnallin, Kimin kuntovalmentajan, kiteytys Räikkösestä.

Myös Kimin nykyinen vaimo, Minttu, puhuu Kimistä lämmöllä ja kuvailee lähestulkoon päinvastaista miestä, kuin se, jota tv-kameroissa kisan jälkeen ollaan totuttu näkemään. Ex-vaimo Jenni ei ole kirjaan lausuntojaan antanut ja koko 10 vuoden avioliitto ohitetaankin muutamalla lyhyellä maininnalla. Toki olisin toivonut siihenkin osaan elämästä (10 vuotta on kuitenkin yli neljännes Kimin tähänastisesta elämästä) hiukan lisää avoimuutta, mutta olen samalla myös iloinen ja arvostan sitä, että asia on hoidettu korrektisti, eikä eroa ole koskaan ruodittu skandaalinkäryisesti mediassa - tai ainakaan Kimi ja Jenni eivät sitä ole itse tehneet.

Kirjan luettuani, tuntui kun kohteena ei olisi enää "tuntematon Kimi Räikkönen", kivikasvoinen ja harvasanainen ja narisevasti puhuva, hieman erikoinen formulakuski. Kimi on hyvä tyyppi, tuttu, melkein kuin oma kaveri. Toilailuja ja typeryyksiä on tehty, kukapa ei olisi. Osa typeryyksistä on mittakaavassaan sellaisia, etten niitä itse osaa vieläkään arvostaa. Mutta sellaisia me ihmiset ollaan, niin myös Kimi - ja ehkä erityisesti juuri Kimi. Tuntematon Kimi Räikkönen on viimeistään nyt koko kansan Kimi, mutta ei Pohjois-Korealaiseen tapaan.

Suosittelen kirjaa Kimi-fanien lisäksi Kimin vihaajille, autourheilun ystäville...ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin suosittelen kyllä kaikkia lukemaan tämän. Jos kirjan lukemisen jälkeen tuntuu, ettei vieläkään tykkää Kimistä tai Hotakaisesta, niin sekin on ihan okei, ei ole lainkaan pakko tykätä. Minä tykkäsin! Väitän että tästä kirjasyksyn sensaatiosta tulee suomalaisten urheilukirjojen klassikko, ja sellainen kirja, johon urheilijaelämäkertoja jatkossa verrataan.

**************************
Kirja hankittu kirjakaupasta ja luettu heti ilmestymispäivänään